'Case Pyhäjoki – Taiteellisia tulkintoja ydinvoimasta' on poikkitaiteellinen ja -tieteellinen tutkimusmatka, tuotannollinen työpaja ja tapahtuma Pyhäjoella, Pohjois-Pohjanmaalla 31.7. - 12.8.2013. Suomen kuudes ydinvoimala aiotaan rakentaa Pyhäjoen Hanhikiven niemelle. Paikka: Pyhäjoki Aika: 31.7. - 12.8.2013 Kenelle: Taiteilijoille, aktivisteille, tutkijoille ja kaikille siltä väliltä. Mielipiteesi ydinvoimasta voi olla mikä tahansa. Viimeinen hakupäivä: 5.5.2013 Case Pyhäjoki -projektin tarkoituksena on etsiä taiteen perspektiivejä Pyhäjoella tapahtuvaan suureen muutokseen, jonka ydinvoimalan mahdollinen rakentaminen aiheuttaa sekä tätä kautta pohtia myös energian tuotantoa ja kulutusta maailmassa. Taiteilijat eivät vain heijastele yhteiskunnan ilmiöitä ja  sosioekonomisia suhteita työssään vaan asettuvat usein politiikan, aktivismin ja tieteen välimaastoihin. Voiko taide aiheuttaa muutoksen? Jos voi, mitä ovat aktivismin luovat työkalut? Elämästämme on tullut voimakkaasti poliittisempaa uudella vuosituhannella ja tämä vaikuttaa meihin kaikkiin. On olemassa paljon taideteoksia, jotka kommentoivat epäeettisyyttä tai vääryyksiä, paljastaen erilaisia katsantokantoja. Myös yhteisötaiteen projektit kommentoivat vaikkapa sosiaalisia tilanteita ja osallistavat ihmisiä eri taustoista. Mutta voidaanko taiteen ja aktivismin rajaa hämärtää lisää? Voisiko se olla osallistavaa, mutta silti esteettistä? Emmekö me kaikki ole aktivisteja? Mitä ovat aktivismin uudet muodot? Entä mitä muutosta haluaisimme? Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimala on konkreettinen hanke, joka yhdistää toisiinsa esim. kansalaisjärjestötoimintaa, politiikkaa, paikallis- ja maailmantaloutta, sekä energiantuotantoa, sen kulutusodotteita ja vähentyviä luonnonvaroja. Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimala onkin työpajan esimerkkitapaus. Ihmisillä on voimakkaat mielipiteet hankkeesta. Pieni yhteisö on jakautunut niihin, jotka ovat ydinvoimalan puolesta ja sitä vastaan. Työpajan ja tutkimusretken tavoitteena on tutustua paikallisiin olosuhteisiin Pyhäjoella ja yrittää tehdä yhteistyötä paikallisten kanssa siitäkin huolimatta, että tilanne on intensiivinen. Millainen poliittinen prosessi johti ydinvoimalahankkeeseen? Mitä se tarkoittaa pienelle, maatalousvaltaiselle Pyhäjoen kunnalle tai koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle? Mitä hanke tarkoittaa kansallisella tai kansainvälisellä tasolla? Voiko ydinvoima hillitä ilmastonmuutosta? Mitkä ovat ydinvoiman vaihtoehdot kuten vaikkapa talouskasvun hidastaminen (degrowth) tai uudet tavat tuottaa uusiutuvaa energiaa? Pyhäjoki on loistava esimerkki jatkuvan ympäristö- ja talouskriisin aikana siitä, millaisia polkuja ihmiskunta voi valita kukoistaakseen tulevaisuudessa. Tutkimusretken ensimmäiset päivät on varattu keskusteluille, presentaatioille ja luennoille (sekä paikallisia, kansallisia että kansainvälisiä), tutustumiseen alueeseen ja sen ihmisiin erilaisten retkien kautta. Loput päivistä on varattu itsenäiseen työskentelyyn joko yksittäin tai ryhmissä. Työskentely voi johtaa esim. projektidemoon, suunnitelmaan, performanssiin, interventioon, taiteelliseen metodiin, keskustelutapahtumaan paikallisesti tai toimintasuunnitelman kehittämiseen, jota voidaan käyttää myös muualla kuin Pyhäjoella. Lopuksi järjestetään julkinen esittelytilaisuus työn tuloksista sekä mahdollisesti näyttely, jossa dokumentaatioita työstä voidaan esitellä. Tavoitteena on, että käsiimme jää jotain, jonka avulla voimme jatkaa työtä myös tulevaisuudessa.

KÄYTÄNNÖN TIETOA

Lähetä perustelut, miksi olet kiinnostunut osallistumaan Case Pyhäjokeen ja tietoa taustasi Mari Keski-Korsulle osoitteeseen mkk[-at-]katastro.fi 5. toukokuuta 2013 mennessä. Case Pyhäjoki -projekti kustantaa osallistujien matkat, majoituksen ja päivärahat. Lisäksi on mahdollisuus dokumentointipalkkioon. Majoitumme miellyttävässä ympäristössä Kielosaaren mökeissä  ja käytössämme on lisäksi muita tiloja Pyhäjoella. Matkustuspäivät ovat 31.7. ja 12.8. Valittuihin osallistujiin otetaan yhteyttä toukokuun 2013 alussa.

JÄRJESTÄJÄT JA TUKIJAT

Case Pyhäjoki on taiteilija Mari Keski-Korsun alulle laittama projekti ja siitä on muodostunut yhteistyö tuottaja-taiteilija Andrew Patersonin/Pixelache, muusikko ja taiteilija Antye Greie-Ripatin/Hai Art ja Suomen Biotaiteen Seuran välille. Lisätietoa järjestäjistä alla. Case Pyhäjokea tukee Koneen Säätiö ja Taiteen Edistämiskeskus.

TAUSTATIETOA

Ydinvoimalan rakennuspaikka on Hanhikiven niemellä. 65% alueesta on luonnonsuojelualuetta monipuolisine kasvistoineen ja eläinlajeineen. Niemi on maannousema-aluetta eli  maa nousee edelleen merestä viimeisimmän Jääkauden vuoksi. Hanhikivellä ei ole teollisuutta tai energiantuotantoa ennestään vaan ydinvoimalan tarvitsema infrastruktuuri rakennetaan kokonaan alusta (ns. greenfield alue). Siitäkin huolimatta, että ydinvoimalan rakentaminen kestää vuosia, elämme viimeisiä aikoja kun Hanhikiven niemeen voi tutustua sen nykyisessä tilassaan. Lisätietoa www.hanhikivi.net Ydinvoimalan odotetaan tuovan hyvinvointia paikalliselle yhteisölle uusien työpaikkojen ja bisneksen muodossa, mutta siitä huolimatta monet vastustavat hanketta. Ihmiset eivät haluaisi luopua kodeistaan ja maistaan ja myös ydinvoiman riskit pelottavat. Ydinvoimalan rakentamisesta vastuussa oleva yritys Fennovoima Oy on ilmoittanut myös mahdollisuudesta varastoida ydinjätettä voimalan alueelle, sillä Suomen pitkäaikaiseen ydinjätteen säilytykseen rakennettava Olkiluodon Onkalo ei välttämättä pysty varastoimaan koko maan ydinjätettä. Syksyllä 2012 saksalainen energiayhtiö E-on jätti Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen. Se oli projektin suurin sijoittaja, jolla ajateltiin olevan paras ydinvoimalan rakentamiseen tarvittava tietotaito. Fennovoima etsii nyt uusia sijoittajia muista kansainvälisistä kumppaneista korvatakseen E-onin. Pyhäjoen lähin kaupunki on Raahe. Pyhäjoki ja muut lähialueen kunnat ovat olleet paljolti riippuvaisia Raahessa sijaitsevasta Rautaruukin terästehtaasta alueen suurimpana työnantajana. Rautaruukki perustettiin vuonna 1960 ja se oli piristysruiske synkkään taloudelliseen tilanteeseen sen jälkeen kun paikalliset laivayhtiöt olivat hävinneet.  Ydinvoimala nähdään nyt hieman samankaltaisena talouden veturina kuin Rautaruukki aikoinaan, sillä terästehdas on viime aikoina irtisanonut työntekijöitään. Ydinvoimalan ajatellaan tuottavan myös energiaa tehtaalle. www.raahe.fi www.pyhajoki.fi

LISÄTIETOJA JÄRJESTÄJISTÄ JA YHTEISTYÖKUMPPANEISTA

Mari Keski-Korsu (Taiteilija, projektin tuottaja, syntynyt Raahessa) Mari Keski-Korsu on taiteilija, joka työssään käsittelee suurten ympäristö- ja sosioekonomisten muutosten vaikutusta ihmisten arkipäivässä. Hänen työnsä ovat yhteiskunnallisia, mutta niissä on yleensä mukana huumori. Teosten lähtökohtana on paikka ja ihmisten suhde omaan ympäristöönsä. Keski-Korsu aloitti taiteellisen uransa valokuvaajana, mutta alkoi työskennellä Internetin välityksellä tehtävien lähetysten parissa 1990-luvun puolivälissä. Tämä johti työskentelyyn live visualisointien, verkko- ja videotaiteen, interventioiden, dokumentaation, installaatioiden ja paikkasidonnaisen taiteen parissa. Häntä kiinnostaa taiteen, politiikan ja tieteen välimaastot. Teoksia on ollut esillä kansainvälisesti ympäri maailman sekä Suomessa. Keski-Korsu tekee usein yhteistyötä eri taiteilijaryhmien ja tutkijoiden kanssa sekä järjestää ja kuratoi erilaisia projekteja. www.artsufartsu.net Andrew Gryf Paterson (Pixelache yhteyshenkilö, osallistuva taiteilija) Andrew Gryf Paterson on skottlilainen taiteilija-organisaattori, kulttuurituottaja, kouluttaja ja tutkija Helsngistä. Helsinkiläinen Pixelache on monipuolinen alusta kokeelliselle taiteelle, designille, tutkimukselle ja aktivismille. Kiinnostuksen kohteena ovat kokeellinen vuorovaikutus ja elektroniikka, uusiutuva energia, biotaide, taide&tiede -kulttuuri, ruohonjuuritason tuotanto ja verkostot, median ja teknologian politiikka sekä talous, vaihtoehtoiset talousmallit, VJ -kulttuuri ja audiovisuaaliset performanssit, medialukutaito ja ympäristökysymykset. Pixelversity on vuonna 2010 perustettu koulutusohjelma, jonka tavoitteena on olla 'oppimissilta' erilaisten toimijoiden, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen, yksityishenkilöiden ja suurempien instituutioiden välillä sekä rakentaa ohjelmaa myös muualle kuin Helsinkiin. Pixelversity keskittyy erilaisten aktiviteettien välisiin suhteisiin niin, että niistä saattaa syntyä tietoa ja taitoa uusin Pixelache tapahtumiin. Case Pyhäjoki on osa Pixelversity 2013 ohjelmaa teemalla 'Techno-ecologies'. www.pixelache.ac/pixelversity Hai Art (yhteyshenkilö ja osallistuva taiteilija Antye Greie-Ripatti, Hai Artin taiteellinen johtaja) Hai Art on uusi, pitkän tähtäimen kansainvälinen projekti, joka yhdistää osallistavan nykytaiteen Hailuodon saaren elämään. Uudet viestimet, media, ääni- ja ympäristötaide sekä ekologinen taide punoutuvat kansainvälisiksi ja paikallisiksi ohjelmiksi ja toiminnaksi Hailuodossa. Hai Art toteuttaa toimintoja koko saarella, toimii olemassa olevissa käyttämättömissä kohteissa, yhteisön tiloissa, luontokohteissa, maatalousmailla, metsissä, rannoilla, lautalla ja monissa muissa paikoissa. Hai Artin päätoiminnot ovat julkinen äänikuoro KAIKU, kotimaiset ja kansainväliset taiteilijaresidenssit ja yhteistyöt, kurssit ja työpajat erityisesti lapsille ja nuorille, Erämaa äänistudio, talvifestivaali Hailuodon nuorille sekä kansainvälinen Erämaa-konferenssi, joka keskittyy taiteeseen ja sen relevanssiin etäisissä paikoissa. Hai Art on saanut yksityisrahoitusta sekä kahden vuoden rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta. Hankkeen hallintaorganisaatio Hai Art ry on rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on perustettu vuonna 2011 edistämään nykytaidetta Hailuodossa. www.haiart.net